MYRSKYN JÄLKEEN

 Eino myrsky koetteli kovalla kouralla meidän pientä metsää.
Eikä siinä vielä kaikki.
Tällä viikolla myrskysi taas ja meni lisää puita.

 Metsäkoneiden jäljiltä maa on tuolla metsässä niin pehmoista,että juuret nousivat pystyyn  eikä puut jaksaneet pysyä pystyssä.

 Reissumiehen kanssa käytiin katselemassa miten pahasti oli käynyt ja olihan se aika hurjan näköistä.

 Onneksi metsäyhtiö käy ne hakemassa ,niin ei tule niin pahasti takkiin.

 Onni löysi varsin ihanan aarteen .Suuri kasa jäniksen papanoita ja siinä ei kauan tarvinnut odotella ,kun toisetkin koiran pojat olivat samalla apajalla.
Siis emo lähtee matokuurin ostoon.

 Reissun jälkeen väsytti mukavasti ja kissa Huttunenkin oikaisi poikien kupeeseen.

AKKA

RONJA

NAMU

VELJEKSET SEVERI JA NAMU

 Tänään meille tuli tyttären koirat hoitoon.Nyt täällä onkin hulinaa ,kun näitä hyppelijöitä on seitsemän.

Onnilla lähti vähän käsistä tämä homma,mutta se on tuo alfa uroksen homma kovaa kun pitää alistaa noita pentuja välillä.




T:KIRSI

NÄPERTELYÄ

 Tämä joulun alus on minulle aina niin mieluisaa aikaa,vaikka kiirettä pukkaa joka suunnasta,
Innostuin näpertelemään sanomalehdistä tähtiä ikkunaan.
Löysin mallin täältä netistä ja olivatkin helppoja tehdä ja ilmaisia ,kun leikkelin sanomalehdistä neliöitä ja liimasin saumat kiinni.
Tuli aika kivoja ja uusia minulle.

 Tätä talvea ihmettelen ,kun meillä kukkii hanhikit vielä täyttä päätä keltaisenaan ja nuppujakin työntää lisää vaikka on jo kohta joulukuu.
Severikin ihmettelee ,vaikkakin taitaa ihmetellä tuota kynttilän liekkiä ,kun lepattaa tuolla lyhdyssä.

 Pitkästä aikaa minulle tuli nukke tilaus.
Olen tehnyt joskus näitä kudottuja nukkeja paljonkin ja oli ihan mukava taas väkertää näitä.
Näissä on vaan monta vaihetta ja aikaa kuluu aika paljon ennen kuin ovat aina valmiita.

 Nailonsukasta saa hauskan näköisiä kasvoja ja kädet,mutta muuten ovat langasta tehtyjä.

 Tässä nämä kaksi neitokaista valmiina lätemään Pirkanmaalle.

Joulua odotellen T:KIRSI

VÄHÄN JO JOULUA

 Joulu  on juhlista ihanin ja se saa minut tekemään vaikka ja mitä.
tuolla metsässä on paljon havuja hakkuun jäljiltä ja niitähän oli kerättävä.

Tällä kertaa männyn havuja ja mukavan näköinen ovi kranssi niistä tulikin tuohon oveen.
Luultavasti laitan vielä jotain koristeita lähempänä joulua,mutta nyt tyydyn noihin hopeisiin nauhoihin.

 Tällainen tonttu tyttö suorastaan huusi Aseman Merkkarissa perääni,että osta minut.
Ja minähän ostin .En kertakaikkian pystynyt kävelemään sen ohi.
Reissumies uhkasi etten pääse enää mukaan kun aina jää jotain käteen.
No, kunhan horisee.Onhan sitä saatava välillä jotain mukavaa.

Villa viltti valmistui vihdoin ja viimein ja onkin ihanan lämmin päiväunia ottaessa.
Kokeilin nimittäin ihan ite =)

Muutama viikko vielä marraskuuta ja sitten alkaa ihan oikeasti joulukuu ja voi alkaa tohisemaan ihan tosissaan.

Viikon loppuna menenkin myyjäisiin myymään näitä oikeita töitäni.
Menkäähän kaikki joulumyyjäisiin,sillä sieltä ,jos jostakin löytyy niitä ihania joululahjoja ja varmasti itse tehtyjä.



Joulua odotellen KIRSI

UUSIN TULOKAS

 Tällainen pieni kultaisen noutajan pentu on saapunut meidän perheeseen.Ei kylläkään ihan meille ,vaan tyttärelleni,mutta tulee olemaan osana tätä meidänkin laumaa varmasti usein.

 Tutustuminen poikiin kävi hyvin ja alku kankeuden jälkeen Mila tyttö ottikin ohjat käsiinsä ja juoksutti meidän poikia oikein kunnolla.
Makaili vanhan Onnin päällä ja Onni oli kiltisti paikoillaan .
Severi taisi olla kuitenkin paras leikkikaveri ,koska on vielä itsekin pentu ja jaksoi loputtomasti Milan tahdissa.

 Milaa kutsutaan naksuttimen avulla luokse ja toimii hyvin.
Siitäpä aloin itsekin miettimään,että Severikin tuli namipalojen kanssa pienempänä heti kun kutsuin.
Täällä maalla se on vaan jäänyt  jotenkin ,kun ovat saaneet olla pihalla irti jatkuvasti.

Eilen kävin sitten hakemassa naksuttimet meillekin ja ei tarvitse poikia karjua iltaisin kurkku kipeänä sisälle enää.
Naksautan vaan ja annan namipalan kun pojat tulevat.Toimii todella hyvin.

Tällaisia touhuja tänään Mäkelän torpalla

T: KIRSI

LINTULAUTA

Reissumies asensi minulle tuohon olohuoneen ikkunan alle lintulaudan.
 Katselen lintuja ,kun teen käsitöitä  ja toinen innokas katselija on meidän kissa neiti Hilma.

Lintuja käy siinä kymmenittäin yhdellä kertaa ja välillä on niin montaa lajia ,että on haettava lintukirja esiin ,että tunnistan mikä lintu on kyseessä.

Hilma on erittäin pitkäjännitteinen katselija ja välillä painaa päänsä niin kiinni ikkunaan,että korvat kääntyvät nurin päin.

Tänään tuohon laudalle ilmestyi myös orava ,joka oli jo saanut harmaan karvapeitteen ylleen.
Se nousi omistajan elkein laudalle ja söi auringon kukan siemeniä antaumuksella.
Sitten siihen ilmestyi kaksi tikkaa jotka tyytyivät  ensi yrittämällä syömään maasta,koska orava huitoi niitä käpälillään kuin nyrkkeilijä konsanaan.

Harmaatikka vierailee myös päivittäin ja tietysti närhi.

Ei tarvitse televisiota aukaista ,kun on tällainen luontofilmi ikkunan takana.
Mukava näitä on katsella ja loppuviikosta onkin taas mentävä siemeniä ostamaan kaupasta näille suursyömäreille.
Mutta pitäähän se televisio lupakin maksaa joten pieni on tämä hinta ,kun saa katsella näitä luonnon ihmeitä.

T: KIRSI