Tämä on aika mielenkiintoista työn tekoa näin pienessä kopperossa tässä meidän väliaikais asunnossa.Vaajakosken talossa käytössäni oli koko vintti tila,mutta nyt maalaan pienessä huonessa pahvilaatikoiden keskellä,joita en ole vielä saanut purettua.Pitäisi kehitellä hyllyjä seinille,että saisin järjesteltyä tykötarpeet esille,että löytäisinkin jotain.Myös jotain tasoja joihin voisin laittaa maalatut työni kuivumaan.Nyt virittelen niitä milloin minkäkin maalipurkin päälle.No,hiljaa hyvä tulee.Tämä vaatii ,vaan hieman enemmän kärsivällisyyttä,kun ennen.Hauskinta tässä on ,että nuo minun neljä karvaista poikaani ovat sitä mieltä ettei emo voi olla kaukana,joten kaikki neljä ahtautuvat samaan huoneeseen nukkumaan.Voitte varmaan kuvitella
miten loikin koirien yli pensselit kädessä ja yritän olla kompastumatta.Toisaalta koiran tehtävä on pitää lauman johtajastaan huolta,joten tämä on ihan ok.Meillä onkin tässä suurperheessä ollut aina motto ;LAUMAN TARKOITUS ON PITÄÄ TOISISTAAN HUOLTA". Tänään löysin tuolta laatikon pohjalta kakkos kakkosesta leikattuja palikoita ja hioin niitä tasaiseksi.Ajattelin maalata lapsille ja miksi ei aikuisillekin kuutioita.Osaan voisin piirtää kirjaimia,osaan kuvia.Saas nähdä mitä niistä sitten syntyy.Pohjamaalasin kylttejä ja jotain valmistakin on mitkä on pakattava myynti kuntoon.Näin sitä vaan sopeutuu pieneenkin tilaan ja tulosta syntyy ja koiran pojat huolehtivat seuran pidosta.Mitä nyt muutaman kerran olen joutunut
käydä antamassa vettä ja rapsutuksia,mutta kaiken kaikkiaan pojat ovat mitä parhainta seuraa,Eivätkä arvostele keskeneräisiä tekeleitäni.
Poitsut näyttää kyllä just niin rennoilta, ettei heitä tunnu pätkääkään haittaavan tuo penssi kädessä suhaamisesi välillä työpisteeltä pois, Ja nyt vo kai painottaa tuota sanaa työPISTE ?
VastaaPoista